Mamma Rosan tarjonta perustuu pihveille ja pizzoille. Konstailematon paikka on helppo valinta monenlaiselle nälkäiselle seurueelle.
Sesongin kunniaksi tilasimme valkoista parsaa hollandaise-kastikkeella sekä pihvit, joiden lisukkeena oli samaa tavaraa. Parsan viehätys on sen hennossa maussa, ja se onkin parasta yksinkertaisesti tarjoiltuna. Alkuruoan parsat olivat vettyneitä ja mauttomia ja kastike tunkkaista. Koska Mamma Rosan parsaviikot ovat monivuotinen perinne, voisi olettaa keittiöstä löytyvän taitoa niiden valmistamiseen. Pääruoan mehevän pihvin rinnalla parsan mausta ei erottanut juuri mitään. Pihvikin olisi tosin saanut levätä ennen tarjoilua.
Heikon alun korvasivat hyvät jälkiruoat ja viinit, erityisesti maukas jälkiruokaviini. Parsan sijaan olisikin kannattanut tilata alkuruoaksi valkosipulietanat – niissä ei voi epäonnistua.
tiistai 11. toukokuuta 2010
Mamma Rosa
lauantai 8. toukokuuta 2010
Elviira
Hinta-laatusuhteeltaan Helsingin paras menu on löytynyt. Elviiran kolmen ruokalajin menu maksaa vain 35 euroa, ja sillä hinnalla Elviira onnistuu erinomaisen ruoan lisäksi tarjoamaan sekä hemmottelua että yllätyksiä. Myös pidemmästä menusta poimitut ruokalajit olivat loistavia. Viinivalinnat, miljöö ja palvelu tukivat hienosti ruokia.
Hävettää, että kävin vasta ensimmäisen kerran kohta kaksi vuotta Punavuorenkadulla sijainneessa Elviirassa. Yhden käynnin perusteella laadun tasaisuudesta ei vielä voi sanoa juuri mitään, mutta tällaista tinkimätöntä osaamista yhdistettynä omaleimaisiin ideoihin ei voi muuta kuin ylistää.
Hävettää, että kävin vasta ensimmäisen kerran kohta kaksi vuotta Punavuorenkadulla sijainneessa Elviirassa. Yhden käynnin perusteella laadun tasaisuudesta ei vielä voi sanoa juuri mitään, mutta tällaista tinkimätöntä osaamista yhdistettynä omaleimaisiin ideoihin ei voi muuta kuin ylistää.
lauantai 1. toukokuuta 2010
Coma
Museokadulla sijaitsevan Coman valinnassa lounaspaikaksi painoi erityisesti vastapäinen Kaffecentralen, sillä mikään ei piristä kesken työpäivän niin kuin hyvä kahvi. Mutta ei valintaa tarvinnut muutenkaan harmitella. Coman lounasrisotto oli rakenteeltaan erinomaista: sopivan valuvaa ja riisissä oli vielä miellyttävästi puruvastusta. Maut olivat kohdallaan ja myös salaattipöytä ilahdutti.
Coma on usein täynnä, ja koska se on ahdas tyhjänäkin, lämpötila nousee helposti illallisaikaan varsin välimerelliseksi. Syy suosioon on toki hyvä ruoka, mutta ennen kaikkea edullinen hinta. Comasta selviää illallisaikaankin täydellä vatsalla ulos jopa alle 20 eurolla.
Coma on usein täynnä, ja koska se on ahdas tyhjänäkin, lämpötila nousee helposti illallisaikaan varsin välimerelliseksi. Syy suosioon on toki hyvä ruoka, mutta ennen kaikkea edullinen hinta. Comasta selviää illallisaikaankin täydellä vatsalla ulos jopa alle 20 eurolla.
lauantai 17. huhtikuuta 2010
Gastone
Italialainen ruoka on ravintoloissa usein mainettaan huonompaa sekä Suomessa että maailmalla, Italia mukaan lukien. Italialaisen keittiön vahvuus, annosten yksinkertaisuus, muuttuu keskinkertaisesti toteutettuna tylsyydeksi.
Vasta italialainen aito kotiruoka sai minut pari vuotta sitten vakuuttuneeksi italialaisen keittiön nerokkuudesta. Hyvään ruokaan ei tarvita muuta kuin erinomaiset, tuoreet raaka-aineet ja moitteeton valmistus.
Ristorante Gastonen keittiö ei onnistu tarjoamaan niin hyviä raaka-aineita tai täsmällisiä valmistusmenetelmiä, että ne nostaisivat yksinkertaisuuden täydellisyydeksi. Ruoka on hyvää, mutta mainitsemisen arvoista oli ainoastaan kokonaisena grillattu kala Gastonen tapaan. Eikä tämä ruokalaji nouse Gastonen illan parhaaksi ensimmäistä kertaa.
Gastonen ruoka maistuu, palvelu toimii, miljöö on viihtyisä eikä laskun maksamiseen tarvita firman luottokorttia. Jotain jää silti puuttumaan. Helsingin ravintoloiden tyyppivika, neutraalius, vaivaa myös Gastonea. Mikään ei jää erityisesti mieleen.
Vasta italialainen aito kotiruoka sai minut pari vuotta sitten vakuuttuneeksi italialaisen keittiön nerokkuudesta. Hyvään ruokaan ei tarvita muuta kuin erinomaiset, tuoreet raaka-aineet ja moitteeton valmistus.
Ristorante Gastonen keittiö ei onnistu tarjoamaan niin hyviä raaka-aineita tai täsmällisiä valmistusmenetelmiä, että ne nostaisivat yksinkertaisuuden täydellisyydeksi. Ruoka on hyvää, mutta mainitsemisen arvoista oli ainoastaan kokonaisena grillattu kala Gastonen tapaan. Eikä tämä ruokalaji nouse Gastonen illan parhaaksi ensimmäistä kertaa.
Gastonen ruoka maistuu, palvelu toimii, miljöö on viihtyisä eikä laskun maksamiseen tarvita firman luottokorttia. Jotain jää silti puuttumaan. Helsingin ravintoloiden tyyppivika, neutraalius, vaivaa myös Gastonea. Mikään ei jää erityisesti mieleen.
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Grotesk
Edellisestä käynnistäni Groteskissa oli ehtinyt kulua jo jonkin aikaa, mutta ravintolassa aiemmin syömäni annokset ovat olleet niin onnistuneita, että ne olivat edelleen hyvässä muistissa. Pitkään kypsytetyt liharuoat ja kekseliäät kasvisruoat ovat Groteskissa erinomaisia, eivätkä ne pettäneet korkealle kivunneita odotuksia tälläkään kertaa. Moitittavaa löytyi ainoastaan alkuruoaksi tarjoilluista marinoiduista hiilimuikuista, sillä annoksen maku ei ollut tasapainoinen. Muuten ruoat ja juomat olivat onnistuneita aperitiivista alkaen.
Groteskilla on hyvästä hinta-laatusuhteesta kertova Bib Gourmand -maininta Michelin-oppaassa ja laskua teki miellyttävämmäksi myös Eat Helsinki -oppaalla saatu pääruoan arvoinen alennus. Mikä meissä helsinkiläisissä on vikana, kun näin laadukas ravintola oli perjantai-iltana puolityhjä?
Groteskilla on hyvästä hinta-laatusuhteesta kertova Bib Gourmand -maininta Michelin-oppaassa ja laskua teki miellyttävämmäksi myös Eat Helsinki -oppaalla saatu pääruoan arvoinen alennus. Mikä meissä helsinkiläisissä on vikana, kun näin laadukas ravintola oli perjantai-iltana puolityhjä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)